14. tammikuuta 2015

Susirajalta kajahtaa!


Seison umpihangessa Vuosangassa, Sinkotien ampumapaikan tavoitteen tasalla käsisuuntakehä silmäni eteen nostettuna miettien elämääni pari päivää taaksepäin. Vasta lauantaina seisoin matkan varrella sijainneen Prisman urheiluosastolla, jonne olin eksynyt autolaturia etsiessäni ja tuijotin hyllyssä olevia lumikenkiä miettien mahdollisen sijoituksen kannattavuutta. Happyhill pamahti paikalle ja kyseli mietteitäni. Totesin tarvitsevani vain autolaturin ja jätin lumikengät sikseen. Nyt sapettaa, sillä lumi ei kanna eikä Sinkotien maastonmuodot parhaiten tue suksilla sutimista. Jos sitä sitten seuraavassa elämässä. Ammunnan valvoja, joka varmistaa mittaukseni paikkansapitäviksi toteaa, että tämä on hyvä ja tarvon lumessa eteenpäin ravistellakseni lumet läheisestä männynnäreestä merkkauksen helpottamiseksi. Muutaman metrin jälkeen valahdan kainaloitani myöten ryteikön keskelle ja ärräpäät lentää. 80€ heräteostos ei tunnu enää niinkään huonolta idealta mutta juna on jo mennyt. 


Nyt istun Alatalon A-rapussa ja suollan syntyjä syviä tähän blogiin. Ehkä käskettynä, mutta kuitenkin. Ikkunasta näkyy Ylätuvan ikkunoista paistava valo. Muuta täällä ei tähän aikaan juurikaan näy, silloin kun valoa on painetaan niska limassa ampumapaikoilla, jotta ammunnat saadaan jiiriin perjantaita varten jolloin ne on tarkoitus koeponnistaa ennen simppujen saapumista. Kun aurinko laskee kaivetaan piirtovälineet ja läppärit esiin ja aloitetaan ampumakäskyn muodollisten osien työstäminen niillä perusteilla mitä itse ollaan hankittu tai mitä ammuntojen valvojilta sataa alaspäin sitä mukaa kun virheitä vanhoista vedoksista löytyy. Ja niitä löytyy. Muonakadettikin oli melkeinpä valmis ammuttamaan sinkojen sekä konekiväärien tulta viereisen ampumapaikan tavoitteeseen siihen asti, että eräs kapteeniluutnantti ohimennen huomasi jäävän itse myös kyseisten kimmareiden tielle. Vähän isompia ja pienempiä virheitä siellä täällä, mutta siksipä täällä ollaan että opittaisiin. Tylyähän se olisi tulla laitetuksi kylmäksi mittausvirheen tai informaatiokatkoksen takia.


Miksu astuu Alatalon ovista sisään ja ilmoittaa, että ammuntamme 1. tasan sinkoaseiden vaara-alueet olivat menneet läpi. Se sanoo siihen samaan, että sotkussa ei ole kinuskimunkkeja ja vieressäni istuva kadettikersantti repeää liitoksistaan. Pistän musiikin kovemmalle ja vedän kuulokkeet päähäni välttyäkseni kaikilta rajuimmilta voimasanoilta mitä vieressäni istuva herra emitoi ympärilleen. Positiivista on kuitenkin se, että tässä mennessä varoalueiden piirroksissa ei ole tullut suurempia ongelmia esille, eikä aikaa tule niihin kulumaan enempää ja porukkaa voidaan irrottaa tekemään hanttihommia kentälle. Huomenna tulisi valoisan aikana saada kaikki maalilaitteet asetettua maalialueelle ja tilapäismaalit rakennettua. Jos sitä huomenna illasta vaikka saunaan kerkiäisi. Tai sotkuun. Alatalostahan lähti saattue matkalle sotkuun, mutta tulivat takaisin ennen kun sinne ehtivät, koska ulkona oli pimeää ja kylmää. Viereisestä tuvasta kuuluu kun Johtolan ampumatyöryhmän jäsen kääntelee käskynsä sivuja luetellen asioita jotka ovat menneet uusiksi. Tilanne on koominen kaikessa kaoottisuudessaan. Televisiossa arvotaan tämän illan kenon voittonumeroita.


Tähän mennessä ollaan siis mittailtu kaikki ampumatasat, suunnat, ajettu siirtymäuria pitävämmiksi, käännelty käskyä edestakaisin, kanneltu maalilaitteita, hiihdelty ja kuitattu erinäistä kalustoa. Aikaa ja kofeiinia kuluu ja meno on levotonta. Tässä vaiheessa viimeiset aikarajat eivät kuitenkaan ole niin lähellä, että viimehetken paniikintäyteisiä sekoiluja sattuisi. Jokainen ampumatyöryhmä painaa hommia omissa oloissaan vääjäämättä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työtä riittää mutta kyllä se saadaan valmiiksi. Kunhan ei nyt ihan kaikkea mahdollista keksitä. Happyhill oli tänään saanut neronleimauksen rakentaa 3D vaunumaalin jota voitaisiin vetämällä liikutella maalialueella. Ei. Ehdottomasti ei. Kivahan se sinänsä olisi poikaporukalla puuhastella kaikenlaista, tulta, räjähteitä ja sitä rataa. Mutta kun ei.

Pitkä päivä alkaa viemään veronsa kun raotan kuulokkeitani kuullakseni kämpässä vallitsevan älämölön. Vielä pitäisi hioa 7. liitteen piirrokset kuntoon. Ammuntojen valvoja soittaa. Asia koskee loppuja varoalueita ja jännitys tiivistyy. 1. tasa kaikki OK. 2. tasan rynnäkkökiväärien osuudet ovat OK. Kessin sipit OK, APILAS OKR sekä kessin ORAK väärin, 4. tasa rynnäkkökiväärit väärin ja 4.tasan singot ok. Eli päivä ei lopukaan tähän. Tarkastuksen tulokset käydään hakemassa 2230. Eli vaara-alue piirroksiin meneekin vielä aikaa. Kahvinkeitin ladataan ja valmistaudutaan jatkamaan. Jätän tämän nyt siis tähän ja siirryn hieman painavampien asioiden äärelle. Susirajalta ei mitään uutta.



Kad Topi Hannula