Taisteluammuntojen äänet ovat vaienneet - paluu kotivaruskuntiin voi alkaa

Harjoitukseen liittyvät taisteluammunnat ovat päättyneet ja kaluston huolto sekä palautekeskustelut ovat käynnissä. Harjoituksen aikana ammuttiin turvallisesti 153 kadettien hyvin johdettua taisteluammuntaa niin valoisalla kuin pimeällä sekä kuusi Kainuun Prikaatin Sotilaspoliisijoukkueen toteuttamaa taisteluammuntaa. Edellisten lisäksi järjestettiin lukuisia muita hyviä oppimistapahtumia muun muassa Vuosanka-marssi, talvi-, hiihto- ja huoltokoulutusta. Tästä syystä johtuen voidaan hyvillä mielin sanoa, että harjoituksen oppimistavoitteet ja teemat (kouluttajuus - palvelusturvallisuus - huolto) ovat toteutuneet haasteellisista olosuhteista huolimatta. Sää nimittäin vaihteli harjoituksen aikana +3 - -29 asteen välillä ja lunta oli runsaasti. Toimintakyvyn ylläpidon ja kaluston huollon osalta olosuhteet siis olivat tutun haasteelliset.

Johtajana ja pedagogina kehittyminen on sitä, että johtaja pyrkii johdonmukaisesti oppimaan erilaisissa toimintaympäristöissä saamiensa kokemusten ja palautteen perusteella. Harjoituksen aikana palautetta annettiin runsaasti erilaisissa johtajatehtävissä olleille 360 asteen periaatetta noudattaen. Saadusta palautteesta on myös otettu opiksi, koska taisteluammunnat ovat parantuneet harjoituksen loppua kohden. Ammuntojen johtamisen, tulitoiminnan valvomisen sekä toimintakyvyn ylläpitämisen perusteet vaativissa talvisissa olosuhteissa on nyt annettu. Tästä on hyvä jatkaa työssä ja opinnoissa eteenpäin.

Jäljellä on enää viimeiset palautekeskustelut ja huoltotoimenpiteet sekä joukkojen paluumarssit kotivaruskuntiin. Toivotan turvallista paluumatkaa!

Kiitän kaikkia harjoitukseen osallistuneita hyvin tehdystä työstä. Ilman Teitä harjoituksen toteuttaminen laadukkaasti ei olisi ollut mahdollista.

Ampumaharjoituksen johtaja

Komentaja Kai Suvanto

Ensimmäiset ammunnat

 
Tehokas käskyn työstäminen ja ampumapaikan valmistelu antoivat työryhmällemme pitkät yöunet. Olemme valmiit ammuntaan, joka pitkän aivotyöskentelyn ja suunnittelun tähden on oleva valmis. Ampumakäskyjen korjailun ja viilailun sekä kaikenlaisten tilauksien tekemisten jälkeen jäi aikaa istua myös löylyssä ja levätä kunnolla sekä vertailla muiden työryhmien kanssa kuluneen viikon suorituksia. Sunnuntai kului nopeasti muistellessa kaikkia ammuntaan liittyviä valmisteluja. Ampumakäskyjen viimein mennessä läpi oli aika suunnata katseet viikon ensimmäiseen ammuntaan. 

Työryhmämme heräsi ennen kukonlaulua, hieraisi unihiekat silmistä, pesi naamansa lumella ja lähti töihin. Aamu valkeni reippaassa pakkassäässä, mikä oli mukavaa vaihtelua viikonlopun suojakeliin. Aamun ohjelmaan kuului kaluston ja henkilöstön kokoon kerääminen. Tämä sujui ongelmitta, jonka jälkeen siirryimme ampumapaikalle. Ampumapaikalla jokaista työryhmän jäsentä odotti päivän mittainen työn sarka. Ammunnan valmistelut sujuivat hyvin ja ampuman joukon saapuessa hiihtomarssiltaan paikalle, olimme valmiina aloittamaan ammuntojen harjoittelun. Puhuttelussa ammunnan johtaja lateli varomääräyksien mukaiset pelisäännöt ampuvalle joukolle, jonka jälkeen päästi heidät nuoremman kurssin koulutukseen. Nopea koulutus ammunnassa tarvittavista taidoista koulutettiin, jonka jälkeen päästiin aloittamaan ryhmäharjoittelu. Ryhmäharjoittelu luo pohjan turvalliselle kovapanosvaiheelle. Ammunnan harjoittelujen ja kovapanosvaiheiden välissä ehdittiin pitää myös huolta toimintakyvystä nauttimalla runsaasti nestettä ja syömällä lounasta sekä päivällistä.

Pienistä pikatilanteista selvittiin ja sekä valoisa että pimeäammunta saatiin päätökseen palvelusturvallisesti. Joukko oli hyvin motivoitunutta ja oppimista tapahtui varmasti molempien kurssien edustajien osalta. Lopuksi voisi todeta, että eniten ammunnan aikana kehittyi varmasti jokaisen hiihtotaito ja katkenneilta sauvoilta ja suksilta vältyttiin. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan kohti tulevien päivien haasteita.

Kad Jori Aro ja kad Matti Mänttäri

Elämää ammunnan valvojan silmin

Kadettien ampumaharjoitukseen Vuosangan ampuma-alueella osallistuu palkattua henkilökuntaa eri joukko-osastoista, kadetteja kahdelta eri vuosikurssilta sekä varusmiespalvelustaan ja vapaaehtoista asepalvelustaan suorittavia asevelvollisia. Ilman tätä kattavaa joukkoa ei harjoituksen toteuttaminen olisi mahdollista.

Palkatun henkilökunnan osalta tehtävät ovat moninaiset, mutta yksi keskeisimmistä tehtävistä liittyy kadettien suunnittelemien ja johtamien taisteluammuntojen valvomiseen. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtamaan opintojaksoon: "Taisteluammunta oppimisympäristönä" kuuluu nuorimman kurssin (101 Kadk / 84 Mek) osalta tulitoiminnan valvojan oikeuksien saaminen ja toisen vuosikurssin (100 Kadk / 83 Mek) kadettien suorittamat näytöt ryhmän taisteluammunnan johtajana toimimisesta. Kyseiset oikeudet ovat yhdet tärkeimmistä, ajatellen tulevaa upseerin työtä asevelvollisten kouluttajana.

Harjoitus jakautuu kahteen selkeästi erilaiseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa taisteluammunnat suunnitellaan toteutettavaksi siten, ettei palvelusturvallisuus ammuntojen missään vaiheessa olisi uhattuna. Tässä ammuntojen valmisteluvaiheessa ammuntojen taistelutekninen rakenne ja tilanteenmukaisuus suunnitellaan niin todentuntuiseksi kuin mahdollista, palvelusturvallisuus huomioiden. Ampumatasojen- ja suuntien määrittäminen maastossa, vaara-alueiden piirtäminen, ampumapaikan yleisjärjestelyiden rakentaminen ja materiaalitilaukset ovat osa valmisteluita, vain muutamia mainitakseni.

Konkreettisimpana tuotoksena tästä valmisteluvaiheesta on ampumakäsky. Käskyn laatiminen on monen eri asian summa, jossa kadettien tukena ja ohjaajana toimii kokenut upseeri, ammunnan valvoja.Seuraavaksi kaksi ammunnan valvojana toimivaa upseeria avaa hieman tyypillistä valmisteluvaiheen työpäiväänsä.

Rakas päiväkirjani:

06.50 Herätyskello soi ja herättää. Pikaisten aamutoimien jälkeen tarkastamme ulkona vallitsevan sään, jotta osaamme pakata repun oikeilla varusteilla. Ensimmäisen viikon aikana lämpötila on vaihdellut -17 ja +1 välillä

07.10 Puhdistamme ajoneuvon yöllä sataneesta lumesta. Matkalla Johtolaan palautamme mieliin edellisiltana työryhmälle annetut vaatimukset ja aikamääreet valmisteluiden osalta

07.20 Aamupala Johtolassa. Puuro on parasta… Tämän jälkeen juomme riittävän määrän kahvia unien ja konsultoimme tarvittaessa kokeneempia ammunnan valvojia

08.00 Työryhmä on saapunut Johtolaan vastaanottamaan rakentavassa hengessä annettavan palautteen tehdystä ja tekemättömästä työstä. Selvitämme työryhmän suunnitelmat valmistelupäivän osalta. Tänään on vuorossa maalitoiminnan rakentamista ampumapaikalla ja ampumakäskyn viimeistelyä. Osa työryhmästä jää sisätiloihin pähkäilemään ampumakäskyn kanssa, suurimman osan siirtyessä ampumapaikalle maastotöihin

09.00 Juomme lisää kahvia ja suunnittelemme oman toimintamme päivän osalta. Päätämme käyttää aamupäivän työryhmän kanssa ampumapaikalla, jotta voimme tarvittaessa tukea kadetteja maalien sijoittamisessa ja tarkistaa vielä kerran tuliasemien koordinaatit sekä ampumasuunnat. Iltapäivän päätämme käyttää ampumakäskyn ja vaara-aluepiirroksien tarkistamiseen

09.15 Suuntaamme ampumapaikalle.

09.30 Ampumapaikalta löydämme työryhmän, joka ainakin näyttää siltä, että aamulla meille esitetyn toimintasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä ollaan toteuttamassa. Kaikki maalilaitteet ovat löytäneet paikkansa maastossa, ja taukoteltta on saatu pystytettyä. Sähkövoimakoneen toimintaakin ollaan kokeilemassa. Työtä tehdään hyvässä hengessä ja kadettiveljeä tukien. Tarkastamme tuliasemien koordinaatit ja ampumasuunnat. Toteamme niiden olevan suunnitelmien mukaiset. Jututamme kadetteja ja pyrimme ohjaamaan sekä tukemaan heitä kannustavassa hengessä

11.00 Nautimme lounaan Johtolassa. Juomme jälleen riittävästi kahvia ja keskustelemme muiden ammunnan valvojien kanssa ammunnan valmistelujen vaiheesta

12.00 Osallistumme koulutuspuhutteluun, jossa on syytä olla ajoissa paikalla

13.00 Ampumakäskyä työstämään jäänyt osa ryhmää esittelee aamun palautteen perusteella korjatun ampumakäskyn. Otamme sen vastaan ja sovimme vielä päivällisen yhteyteen tapaamisen, jossa palautamme kyseisen käskyn jälleen kerran kommenteilla varustettuna. Samalla välitämme kadeteille koulutuspuhuttelussa esille tulleita asioita

14.00 Tarkastamme viimeisimmän version ampumakäskystä ja teemme siihen merkintöjä tarvittaessa. Tarvetta ilmenee

16.00 Päätämme urheilla. Teemme nopean ja reippaan kuntopiirin, sekä käymme lenkillä. Omasta toimintakyvystä on syytä pitää huolta, sillä ammunnan valvojan osalta harjoitus kestää kolme viikkoa. Lenkin aikana ihailemme pimenevää talvi-iltaa ja muistelemme omia kadettiaikoja

17.30 Saavumme Johtolaan päivälliselle. Päivällisen jälkeen tapaamme koko työryhmän. Selvitämme mitä päivän aikana on saatu aikaiseksi, ja annamme palautteen ampumakäskystä. Siinä on vielä pari pientä seikkaa, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Ylihuomenna alkavat ammunnat. Sitä ennen kadettien on saatava käsky kuntoon ja muistettava tilata ammuntaan tarvittava materiaali. Keskustelemme tarvittavista toimenpiteistä tilauksiin liittyen. Haluamme käskyn valmiiksi iltaan 20.30 mennessä

19.00 Tarkistamme vielä varmuuden vuoksi kaksi kadettien tekemää vaara-aluepiirrosta, näissä asioissa on syytä olla tarkkana

20.30 Tapaamme työryhmän ja vastaanotamme korjatun ja valmiin (toivottavasti) version ampumakäskystä. Kyselemme, mitä työryhmä aikoo huomenna tehdä. Suunnitelmat kuulostavat hyviltä. Vaikka valmisteluihin on käytössä paljon aikaa, on sen käyttö silti suunniteltava hyvin. Myös ammunnan valmistelut ovat tärkeä osa opetusta ja etenkin tärkeä osa itse kovilla ampumatarvikkeilla toteutettavaa taisteluammuntaa

21.30 Tarkastamme vielä kadettien ampumakäskyn, enää siitä ei löydy mitään huomautettavaa. Huomenna se voidaan allekirjoittaa, jonka jälkeen vuorossa on itse taisteluammunnan toteuttaminen.

22.15 Puhelinsoitto kotiin ja nukkumaan.

Ammunnan valvojat

Suunnitelmat testissä

Tänään Vuosangassa kajahtivat kaikilla ampumapaikoilla harjoituksen ensimmäiset kadettien ampumat laukaukset. 100. kadettikurssin kadetit toteuttivat kuluneen viikon aikana suunnittelemansa ja valmistelemansa taisteluammunnan kaikkine vaiheineen. Ammunnan johtajina, muina toimihenkilöinä ja ampuvana joukkona toimivat saman työryhmän kadetit.

Päivän aikana, sankassa lumipyryssä ja navakassa tuulessa, ammuntoja johtaville kadeteille selvisi varmasti, kuinka paljon valmisteluja, valvontaa, johtamista, vastuuta, tulta ja liikettä on tehtävänä yhden ampumapäivän aikana. Taisteluammunta on kokonaisuutena huomattavasti enemmän kuin kovapanosvaiheen aloittamisen ja päättämisen välillä tapahtuva toiminta. Työryhmien onnistuminen tai puutteet niin valmisteluissa ampumakentällä, kuin suunnittelussa sisätiloissa tulivat auttamattomasti esille ammunnan valvojien tarkan ohjauksen alla.

Ammuntojen johtamisessa ja muissa tehtävissä nähtiin ja koettiin erilaisia ja eritasoisia suorituksia. Tehokkuus ja sujuvuus eivät silti olleet tänään tärkeimpiä tavoitteita. Suunnitelmien ja valmistelujen epäkohdat ja ongelmat oli saatava esille ennen kuin urakka ammuntojen johtamisessa todella alkaa. Ensi viikolla ei ole aikaa ihmettelyyn ja perusasioiden kertaamiseen. Haasteita ei saa muodostua sen vuoksi, että jotain asiaa ei ole osattu edes ajatella.

Ensimmäisen ns. "työryhmä" -ammunnan päämääränä oli testata käytännössä suunnitelmien pätevyyttä, valmistelujen vaihetta ja ammunnan johtamistoimintaa sekä saada niistä havaintoja toiminnan kehittämiseksi. Maanantaista alkaen ampuvina joukkona toimivat nuoremman kurssin kadetit tai varusmiehet. Harjoituksen tahti ja vaatimustaso nousevat huomattavasti. Oman työryhmän toteuttaman taisteluammunnan kokemusten turvin pitäisi ammunnan johtamisen olla astetta helpompaa, kun tänään havaitut haasteet on selvitetty ja suorituksiin on saatu lisää varmuutta.

 
Suunnitelmia ja valmisteluja on nyt kolme yötä ja kaksi päivää aikaa hioa siten, että toiminnan tehokkuuden ja sujuvuuden lisääminen sekä ammunnan jatkuva kehittäminen, palvelusturvallisuudesta tinkimättä, voidaan ottaa ensisijaisiksi tavoitteiksi jokaisena ampumapäivänä.

Kurssin johtaja

Lyhyesti turvallisuustoiminnasta

 
Kadettien Vuosangan ampumaharjoituksen turvallisuustoiminta vaatii usean eri alan osaamista. Harjoituksen turvallisuustoiminnasta kokonaisuudessa vastaavat harjoituksen varoupseerit apunaan useiden eri osa-alueiden ammattilaisia. Varoupseereiden päätehtävänä on johtaa ampuma-alueen varotoimintaa. Tähän liittyy mm. alueen vartioinnin ja eristämisen toteutus, ilmatilan varaaminen ja varopuhutteluiden pitäminen.

Pelastustoiminnan johtaja vastaa harjoituksen omatoimisen varautumisen pelastustoiminnasta. Pelastustoiminnan johtajan avuksi on harjoitukseen nimetty harjoituksen riskiarvion mukainen pelastusryhmä. Harjoituksen pelastusryhmän tehtäviin kuuluvat muun muassa onnettomuuksia ja tulipaloja ennaltaehkäisevät valvontatarkastukset, opastus-, pelastus- ja sammutustehtävät sekä harjoituksen turvallisuustoiminnan kehittäminen.

Ampumaharjoituksen palontorjuntaupseeri suunnittelee, toteuttaa ja tiedottaa harjoituksen palontorjunnasta sekä vastaa leirijoukkojen palontorjuntakoulutuksesta.

Lääkinnällisen pelastustoiminnan johtaja vastaa lääkintähuollon varomääräysten mukaisesta toteuttamisesta, materiaalisesta valmiudesta, lääkinnällisen varohenkilöstön osaamisesta ja lääkinnällisen pelastustoiminnan suunnitelman laatimisesta.

Lääkinnällinen varohenkilö vastaa siitä, että ammuntojen lääkintähuolto toteutetaan varomääräysten mukaan.

Liikenneturvallisuusupseeri valvoo harjoituksessa puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen noudattamista ja liikennekäyttäytymistä sekä laatii harjoituksen liikenneturvallisuusohjeen.

Edellä esitellyt toimijat vastaavat yhdessä turvallisesta harjoituksesta.

Varoupseereiden puolesta JJK